Miten onnellinen olinkaan kun sain vihdoin kuormalavoja.
Niistä tehty pöytä on ollut unelmissa jo kauan. Ja koska tykkään väreistä niin siitä tuli tietenkin punainen. :)

Blogi on elänyt hiljaiseloa. Syynä ehkä se, että käsitöille ei ole löytynyt aikaa mikä harmittaa suunnattomasti. Olenkin tehnty jo etukäteen uuden vuoden lupauksen. Aion panostaa enemmän itsetekemiseen. :) Alla kuva muutamista jo aiemmin valmistuneista ompeluista.

Tytölle t-paitoja, kankaat laatikon pohjalta. Kelpasi vielä vaikka hiukan epäilinkin. :)

Itselleni tunikamekko sekä uusi pipo. Pipoon kokeilin ensimmäisen kerran heijastavaa kuvaa.
Helppo homma, kuva tuli valmiina ja silitettiin vain kankaaseen. :)
>

Vanhalle pöydälle uusi elämä

MDF-levystä tehty ruokapöytä ei toimi lapsiperheessä. Kolhuja tulee ja koska pöytää on pakko pyyhkiä ne kolhut myös turpoavat, kuten MDF:lle on tyypillistä.

Aikani pöytää olin katsonut, kunnes kyllästyin ja menin Bauhaussin laminaattiosastolle valitsemaan pöydälle uuden pinnan. Hankalaa sekin, laminaatteja oli vaikka kuinka hienoja. Loppujen lopuksi valinta osui tähän. Kiltti myyjä setä kaivoi kaksi laatikkoa ylimmältä hyllyltä.

Ajattelin, että pieni projektihan tämä on vaan niin se vain aikaa vei. Mutta ai, että se onkin kiva valmiina. :)

Laminaatti liimattiin pöydän pintaan, reunoja kiertää valkoiset listat ja jotta vesi ei pääsisi saumoista sisään on saumat kitattu harmaalla akryylikitillä. Saa nähdä kauanko tämä kestää...

Oli kaksi jakkaraa...

Ja edelleenkin on kaksi jakkaraa. :)

Hiukan maalia ja kangasta jonka ostin Facebookin kangashamstereiden kautta, kun ei Ikeaan yhden kankaan takia ihan kehdannut lähteä. :)

Helteitä odotellessa

Nyt kun on ompelukoneen kanssa taas tutustuttu niin kylläpä onkin mukava ommella. Ideoita olisi vaikka kuinka, mutta lomasta huolimatta aikaa voisi olla jonkin verran enemmän vuorokaudessa.

Viileistä kesäilmoista huolimatta päivät on menneet pihatouhuissa. Rakensimme isomman terassin pihasaunan yhteyteen ja eilen aloitin talomme väliovien maalauksen. Sen lisäksi pihalla on loppuhiontaa odottava pinnatuoli ja kaksi jakkaraa jotka odottavat kangasta istuinosaansa. Seuraavana vuoroaan odottaa n. 100-vuotias lipastokaunotar.

Ensimmäisessä kuvassa tyttärelle pari tunikaa. Nämä on itseasiassa ommeltu jo kauan sitten, mutta pääntieviimeistely odotti melkoisen pitkään ennen kuin sain aikaseksi sen tehdä. Nämä kankaat alkavat olemaan siinä ja siinä, että vielä kelpaavat kohta 8-vuotiaalle tytölle. Vaatekaupoissa jo tuntuu enemmän miellyttävän mustavalkoiset vaatteet, mutta onneksi niitä värejäkin saa olla. Ja mekkoja, omien sanojensa mukaan tarvitsisikin uusia mekkoja vaikka vaatekaapin ovi ei mene kiinni ylähyllyllä pursuilevien mekkojen takia. :)

Tämä setti on sitten aivan ihana. Kaavat ovat Ottobre 3/14 numerosta. Mangonvärisestä trikoosta lyhyet kesäpöksyt ja Marimekon Samovaari-trikoosta pitkä hihaton paita.

Viimeisenä paita hiukan isommalle pojalle. Mikä tahansa missä on jokin pärinäkulkupeli kelpaa meidän 11-vuotiaalle. Ihanasta skootterikankaastakin ompelin t-paidan, mutta se meni jo käyttöön ennen kuin kuvaa kerkesin ottamaan. :)

Metsästä mekkoja

Ompelin ensin itselleni ihanasta Metsä-joustofroteesta mekon, tytär halusi samanlaisen joten tulipa kauan marinoidusta kankaasta sitten urakoitua kunnolla kerralla.

Aivan ihana kangas, ja juuri sopivan paksuinen viileisiin kesäkeleihin.

Omaan mekkoon muokkasin kaavan Ottobren Creative workshop 303, Naisen Parhaat Topit kaava-arkilta. Hyvin istuva mekko muuten, mutta olkapäiden kohtaa tätyy seuraavan mekkoon hiukan muokata kapeammaksi.
Tyttären mekon kaava on muokattu ottobre 3/14 olevasta mekkokaavasta. Numeroa on nyt muista, mutta kaavassa mekossa oli kaulukset jotka jätin tästä pois.

Pitkän ompelutauon jälkeen oli kaksoisneulalla ompelu hiukan hakusessa, kun en saanut millään tikkiä säädettyä hyväksi, mutta löytyihän se oikea säätö sieltä kun tarpeeksi kauan säätämällä sääti. :)

Pikaompelus tyttären kera

Kesälomalla oli tarkoitus ommella, mutta eihän tässä sisällä malta istua, kun ulkona paistaa aurinko. Sateisia päivä siis odotellaan. :) Mutta pientä ompeluinnostuksen herätystä kokeilin tänään ja tyttären kanssa yhteistyössä teimme prinsessatyynyn. Aika ihana siitä tuli. :)

Sirkushevosia

Olen kärsinyt pahemman laatuisesta ompelujumista. Ei vain ole innostanu, eikä oikeastaan ole ollut aikaakaan. Eilen tytär totesi, että tarvitsee uusia paitoja ja näytti lyhyeksi käyneitä hihojaan. Miten ne kasvaakin niin huomaamatta?
Ei siinä auttanut, kuin penkoa kangaslaatikoita. Tämän kankaan tytär on itse bongannut laatikosta ja toivonut siitä milloin mekkoa, milloin pipoa. Nyt sirkushevoset saivat muuntua kuitenkin huppariksi uusimman Ottobren kaavan mukaan sillä erotuksella, että vuoritin hupun trikoolla ja korvasin napit neppareilla. Ai, että voinkin vielä edelleenkin tykätä neppipressistä jonka hankin joskus silloin, kun lapset oli vielä vaippaiässä. Tykkäsin käyttää ennemmin nepparillisia kestovaippoja ja koska ompelin niitä itse oli pressin tarve sillä todistettu. Yhä edelleenkin korvaan napit usein neppareilla, syynä ehkä laiskuus. Jostakin syystä tuntuu, että napinläpien ompelu on hirveän vaivalloista, vaikka todellisuudessa ne ei sitä ole. Omassa koneessani laitetaan napinläpipaininjalka paikoilleen ja paininjalkaan kiinnitetään nappi jonka avulla kone itsestään ompelee juuri oikean kokoisen napinläven... Ehkä voisin haastaa itseni ompelemaan myös niitä nappeja. :)