Selätin vetoketjunompelupelkoni ja ompelin uusimmasta Ottobre lehdestä pojalle Keep warm-liivin. Onnistui yli odotusten ja vaikka suosinkin useinmiten helppoja ja nopeita ompeluita ilman mitään ylimääräisiä (vain siksi koska kärsivällisyyteni ei riitä niihin... ;) ) oli tämän liivin ompelu hauskaa.
Muutama pikku juttu on mitä olisi kunnollisella suunnittelulla voinut parantaa, mutta muuten voin melkein paukutella henkseleita ja olla itsestäni ylpeä.
Liivin päällikangas on joustocollegea jota löysin sattumalta Oulun löytöpalasta. Onneksi en kerennyt tilata tätä minulle uutta kangalaatua, koska säästinhän nyt postikulut ja sen lisäksi kangas oli löytöpalassa mielestäni hyvinkin edullista. Joustocollege on muuten materiaalina aivan loistava. Tulen varmasti jatkossakin ompelemaan siitä.
Vuori liivissa on joustofroteeta, mikä on marinoitunut vähintäänkin ikuisuuden kangaskaappini kätköissä. Ostin sen joskus kangashulluuksissani, mutta ikinä se ei tuntunut sitten kuitenkaan siltä väriltä, että siitä olisi jotakin voinut ommella. :)
Liivin taustalle kirjoin tekstin ompelukoneella.
Kyllä, joskus piti välttämättä saada kirjova ompelukone... :D
Olen päättänyt käyttää myös kirjontaominaisuutta jatkossa hiukan useammin kuin noin neljän vuoden välein...
Ja ksoka sadepäiviä on riittänyt ja jostain syystä aina sadepäivinä tekee mieli kaivaa kutimet esiin, valmistui yhdet sukat.
Näitä voisi sanoa värioksennuksiksi, sillä nämä ovat syntyneet kahdesta langasta jotka kaivoin lankakorini pohjilta. Ne langat ovat yksinään sellaisia, että en niistä olisi varmaan ikinä mitään tehnyt, mutta nyt facebookin villasukkaryhmässä on vallalla mahdoton räsymattosukkabuumi.
Sieltä se ajatus sitten näihinkin lähti.
Sukissa kokeilin uudenlaista kantapäätä. Ohjeet löytää googlesta sädekavennuskantapää haulla.
Helppo, mutta omalla tavallaan tuo uuden ilmeen perusraitasukkaan. :)
Onneksi aurinkokin on välillä paistanut ja ollaan saatu nauttia oikein kissanpäivistä. Tällaisena kesänä niitä päiviä kyllä arvostaa.
Koska sisälläni on tänä kesänä herännyt jonkinlainen puutarhuri, ja huomaan selaavani netissä yhä useammin erilaisia puutarhasivuja, on laitettava tähän perään kuva yhdestä ehkä mielestäni kauneimmasta ruususta.
Ruusu on torniolaaksonruusu ja sen tuoksu on jotakin aivan ihanaa.
Yksi kesän projekteistä oli tänä vuonna saada pihaa hiukan siistimpään kuntoon. Koska viime vuodet on enemmän ja vähemmän mennyt ajan ja rahan puitteissa sisätiloissa on piha-alue ollut oikeasti aika kamalassa kunnossa. Tänä vuonna on sentään nurmikonleikkuun lisäksi saatu tehtyä pari kukkapenkkiä ja sitten tämä hirveän suuri urakka.
Pihasaunamme on maalattu Uulan petrooliöljymaalilla ja sävy on savi.
Alunperinhän me olimme varmoja, että väri tulee olemaan vaaleanharmaa, Uulan perinnevärikartassa oleva naava. Onneksi ostimme kokeilupurkit näistä sävyistä, koska totesimme, että kyllä meidän pihapiiriin vaan paremmin istuu tämä tummempi sävy.
Harmaan värin valinta on oikeastaan aika hankalaa. Meilläkin ehdoton oli, että sävy ei saa näyttää siniseltä. Googlettelun avulla tähänkin ongelmaan löytyy monia ratkaisuja, onneksi. :)
Me olemme tykästyneet Uulan maaleihin ja niitä on käytetty myös talon sisäpuolella. Mukavan helppoja maalata ja lähes hajuttomia joka mahdollistaa sisätiloissa olon myös maalauksen aikana.
Pihasaunamme ottaa osaa Uulan kilpailuun. LINKISTÄ pääset äänestämään suosikkiasi. :)
Terassi on öljytty kelonharmaalla terassiöljyllä. Tykkään kyllä todella paljon. :)
Vielä on urakkaa pihalla, mutta kyllä on voittajafiilis tältä kesältä. :D
Maton virkkauksesta olen haaveillut kauan. Nyt kun vihdoin ja viimein päätimme ryhtyä leikkimökin sisustamisprojektiin, koska lapset toivoivat sinne lukusoppea, päätin ottaa ja virkata sinne maton. Kunhan sisustusprojekti saadaan loppuun niin sovimme, että mökkiin ei sen jälkeen enää kengät jalassa mennä ja silloin tämä matto pääsee sinne lattiaan. Tästä tuli kuulemma hieno lasten sanojen mukaan. Itseä muutama asia häiritsee, mutta pidetään tätä harjoituskappaleena. :)
Kuteena trikookude ja koukku kokoa 10.
Kudetta meni pikkasen reilu 3 kpl 800 g:n kerää.
Ja sitten villasukkia. Ilman niitä ei tänä kesänä juuri ole tarennutkaan ja mikä onkaan mukavampaa kuin istua sadepäivänä sohvan nurkassa kutimet kädessä.
Molemmissa lankana seiskaveikka.