Eilen illalla sain vihdoin piirreltyä kaavat pipoon. Talvilakit saa varmaan oikeasti jo laittaa varastoon odottamaan ensi talvea. Tein piposta tarkoituksella tuommoisen vähän rennomman, mutta en tiedä onko tämä nyt ihan hyvä. Täytyy miettiä miten tuota kaavaa muokkaisi, että saisi paremmin istuvan.
Pipoon kirjoin monsterin kuvan oranssina, jotta sopii pojan koulutakkiinkin sitten hyvin. :) Kangas on Marimekon trikoota.
Ja kuten ilmeestä huomaatte ei mallin hommat poikaa oikeastaan kiinnostaneet...
Meillä on tosi ahdas tuulikaappi, joten kaikki tila mitä siellä voi hyötykäyttää on tarpeen varsinkin kun sinne pitää mahtua kolmen lapsen haalarit, takit, housut, kengät ja asusteet. Idea tälläiseen löytyi oma koti kullan kallis -lehdestä. :) Aika hauska! Suosittelen käyttämään kiinnittämisessä rikkoja ämpärin pohjan ja ruuvin välissä, että paino tulee leveämmälle alalle ja ämpäri kestää paremmin. Kahdella ruuvilla on tosi tukevasti seinällä. Tämä tulee jatkumaan vielä ainakin kolmen ämpärin verran ylöspäin, että saa vanhempienkin asusteita tuonne säilöön. Seinien maalausta harkitsen, ja toiselle seinälle on tarkoitus laittaa nykyisen laatikkopenkin tilalle penkki joka olisi edestä avoin ja siinä olisi siis säilytystilaa kengille. Siitä lisää kymmenen vuoden sisään, sen verran olen veikkaillut remonttiin menevän aikaa kokonaisuudessa. ;)
Niin ja pakko vielä hehkuttaa, että opinnäytetyö on esittämistä vaille valmis. Eilen palautin kirjalliset kansiot sekä kuvallisen kansion. Torstaina on esitys ja sitten tosiaankin alkaa loppusuora ja jännittäminen, että mitä se elämä tuo tullessaan. Kouluun on lähtenyt jälleen hakupaperit, mutta vähän on epäilevät tunnelmat sinne pääsyä kohtaan, mutta saa nähdä. :)
Siinäpä ne nyt on valmiina, vihdoin. :)
Meillä suunnitellaan kovasti sisustusta omaan kotiin. Oman päiväkoulun lisäksi olen muutaman illan viikossa opistellut yliopistolla sisustussuunnittelua. Niin mielenkiintoisa ja kivaa. Luennot saa mielikuvituksen lentämään, ja suunnitelmat villiintyy.
Päässä on joko unelma, tai sitten pakkomielle. ;) Pinkin Smegin toivon vielä joku päivä näkeväni keittiössäni.
Olemme etsineet hengittäviä tapetteja, ikävä kyllä näissä on kuosivalikoima melko rajallinen. Me kun emme halua kodistamme mitään retrotyylistä värisekoitusta. Pihlgren ja Ritolan tapeteista kirsikkapuu miellyttää silmää harmaa-vaaleanpunaisena. Se sopisi ehkä makuuhuoneen yhteen seinään. Useammalla seinällä saattaa olla jo hiukan levoton.
Kuvat on lainattu netistä
En malta odottaa, että pääsemme remonttihommiin. :)
Opinnäytetyö liinani ovat valmiina. Huh! Kuvaa varmasti tulossa ensi viikolla jahka saan leväytettyä liinan johonkin kuvaamista varten. Se on suuri. Noin 190 x 190 cm, juhlava, kaunis ja valkoinen, ainakin vielä. Ensi viikko on vielä työn täyteinen. Opinnäytetyön työkansio sekä kirjallinen osuus on palautettava torstaina. Sen jälkeen uskallan ehkä jo hengähtää ja saan ajatuksia muihinkin käsitöihin.
Ihanasta Metsolan apilakankaasta ompelin tytölle kesämekon ottobre 3/2007 lehdessä olleella trikoomekon kaavalla. Tulikin oikein mukava. Tuo kangas on aivan ihanaa, ja pirteää!Mekon koko jo 116 cm, että eipä meillä enää kovin pientä pirpanaa ole, vaikka kuitekin niin pieni onkin. Ja kova laulamaan. Viikon olen kuunnellut istuva härkä, tapapuoli märkä laulua, sekä ulkona raikunut kovaa EN TAHDO UUTTA KAVERIAA! Risto Räppääjästä tuttua, siihen ne ei kyllästy koskaan... Yksi päivä tyttö lauleskeli kuka pelkää mustaa miestä (onkohan kyseinen leikki enää sallittua lasten hoito-/koulupaikoissa?), ja kysyi sitten minulta, että kuka se musta mies on. Enpä tuohon osannut vastata muuta kuin, että en oikein kyllä tiedä. Tyttö mietiskeli vielä perään, että onkohan se pappa.
Mattokin valmistui ja koirat sen pedikseen heti omi. Mukava loikoilla siinä pitkin pituutta. Meinasipa pienempi pilkku haastaa imurinkin taistoon, kun matosta pölyt imuroin. :) Melkoinen migreenimatto muuten, pitänee vaihtaa käytävän valaistus vähän pehmeämpään, jos tätä tuossa aikoo pitää....
Haikeina löin kangaspuut läjään. Aloitamme remontin minun vanhasta ompeluhuoneesta, mistä tulee samalla vanhempien makuuhuone. Isot puut sinne ei enää mahdukaan. Ei helpolla ihan peruspienetkään joten haaveilen nyt näistä. Nuo 80 cm mahtuisi juuri ja juuri. :)
Totaaliväsymyksen takia en ole juuri mitään saanut aikaseksi. Opinnäytetyö ja sen kanssa tulleet vastoinkäymiset on kyllä vienyt kaiken energian ja sen lisäksi vielä yöunet, joten jos aikaa on ollut sen on ennemmin käyttänyt lepäillen. Tarkoituksenani oli tosiaan tehdä opinnäytetyöksi iso juhlaliina ja sen päälle kaitaliina. Juhlaliina oli tarkoitus kutoa ATK-puissa, jotka sanoivat kuitenkin sopimuksen irti heti alkumetreillä, joten aikaa meni siihen, että odoteltiin uutta osaa puihin ja sitten vielä sen asennusta. Tämän jälkeen jännityksellä kokeiltiin, että mitä puut sanovat uudemman kerran minun valtavan tiheästä, ja suuren lankaluvun omaamasta loimesta. Mutta voi mikä onni olikaan, kun uudestaan ei ongelmia enää tullutkaan! Puiden korjausta odotellessa loin kuitenkin kaitaliinaloimen, ja aloitin liinan kutomisen. Loppujen lopuksi päätin, että kudon kaitaliinan valmiiksi, ja keskityn sen jälkeen suureen liinaan. Sama sille kerkeääkö se enää opinnäytetyön arviointiin, vai jääkö se sitten omaksi ylimääräiseksi työksi.
Kaitaliinan loimi on aivina 16/2 ja väreinä valkoinen sekä hopeanharmaa. Loimi on luotu neljältä päältä niin, että yksi lanka oli valkoinen ja loput kolme harmaita. Niisin langat satunnaisessa järjestyksessä ja loimesta tulikin oikein kiva. Kuteena on saman sävyinen harmaa kuin loimessa ja lanka on rohdin 8.
Liinaan pujottelen kiertopujotuksella lumisia puunoksia. Mielenkiintoista nähdä miltä työ näyttää kun sen puista saa pois. Tavoitteena olisi se ennen hiihtolomaa saada siihen kuntoon, että voin se loman ajaksi ottaa kotiin viimeisteltäväksi. :) Loman jälkeen olisi kaksi viikkoa aikaa keskittyä suureen liinaan, ennen kuin opinnäytetyön olisi oltava poissa puista.
Loimea, kiertopujotusta ja käpyjä
Jokin aika sitten neuloin tyttärelle kevääksi pipon. Ohje löytyi jostakin netin uumenista, mutta nyt se on jo hukkunut. :)Mutta tosi kiva ja helppo ohje, ja kuitenkin mukavaa vaihtelua perusjoustinneuleeseen.
Posti toi mukanaan viime viikolla kaksi aivan ihanaa kirjaa. Sukkakirja varsinkin täynnä monta ihanaa mallia. Varmasti pääsee useampikin puikoille. Tykkään muutenkin neuloa sukissa ennemmin tuollaista pintaneuletta, kuin ihan perussileää joka on välillä niin t-y-l-s-ä-ä ;)
Elämässämme tahahtuu pian eräs suuri asia, ja toteutamme yhden haaveistamme. Saamme ihan oman kodin!
Lisäilenpä linkin pipon ohjeeseen kun kaivoin sen netin uumenista. :) http://sheepytimeknits.com/knit/patterns.htm osoitteesta löytyy sivun alareunasta.
